22. kansainvälinen teatterifestivaali Baltic Circle järjestetään Helsingissä 21.11.–6.12. 2025. Vuoden 2025 ohjelmistossa on luvassa uusia kotimaisia ja kansainvälisiä kantaesityksiä, osallistavia keskusteluja ja työpajoja, sekä öisiä yhteiskävelyitä ja klubiohjelmaa.
Tämän vuoden festivaaliohjelmistossa keskitytään kehon kykyyn toimia vastarinnan ja itseilmaisun välineenä sekä aistimaan muutoksen, turvan ja yhteisöllisyyden tuntemuksia omassa kehossa.
Kristina Normanin dokumentaarinen teos The Dew Point tutkii turvallisuuden monitulkinnallista arvoa (jatkuvan) sodan aikakaudella. Baltian alueen kollektiivisen historiaan ja mielenmaisemaan sekä vanhan saunarakennuksen remonttiprosessiin syventyvä teos kokoaa yleisön neuvostoaikaisen saunan metaforisille lauteille todistamaan, miten kasautuvat muistot ja sodan sumu muovaavat meitä.
Turvan teemoja käsittellään myös Mallika Tanejan Be Careful ja Women Walk at Midnight -teoksissa. Valokeilaan astuva Taneja esittää Espoon Teatterin lavalla purevan satiirin siitä, miten yhteiskunta usein sysää vastuun väkivallan uhan alla elämisestä naisille itselleen. Monologin jälkeen kaupunkikuva otetaan haltuun yhdessä: intialainen taiteilija kutsuu helsinkiläiset mukaan yhteiselle yökävelylle tarkastelemaan jokaisen oikeutta julkiseen tilaan.
Siinä missä Taneja tarkastelee naisten oikeutta liikkua kaduilla turvassa, Bita Razavin Lemmings – A Rehearsal for a Revolution paneutuu kollektiivisen vastarinnan kehollisiin strategioihin ja niiden poliittisiin merkityksiin. Iranissa käynnissä olevasta, naisjohtoisesta “Women, Life, Freedom” -vallankumouksesta (sekä 1990-luvun “Lemmings”-videopelistä) inspiroitunut teos kokoaa yhteen ensemblen, joka tulkitsee yhdessä kollektiivisen liikkeen ja yksilöllisen toimijuuden välistä jännitettä.
Kanneltalolla aistit ja uteliaisuus herätetään kaamoksen kohmeesta. Everyday Priorities – Art, Technology and Accommodations -ohjelman iltamassa esitetään kaksi uutta teosta, jotka venyttävät saavutettavuuden ja aistimisen rajoja. Flis Hollandin Unansible –ääniteoksessa tähdistöjen väliset signaalit ja James Webb -avaruusteleskoopin kuvien alt-tekstit yhdistyvät monitasoiseksi, poukkoilevaksi vuoropuheluksi. Untitled [Scents Sense] -installaatiossa Joy Mariama Smith puolestaan ohjaa yleisön valittujen hajujen äärelle. Hajuaistin kautta heidät kutsutaan pohtimaan valtaa, rajoja ja aistihierarkioita.
Festivaalin immersiivinen tunnelma jatkuu Andy Cadian I AM A MONUMENT -teoksessa, jossa arkiset esineet, puhuttu sana ja teatterikatkelmat yhdistyvät intiimiksi mutta absurdiksi omakuvaksi. Ilta etenee vähitellen omaperäisestä itsetutkiskelusta yhteiseen juhlaan, kun Harjun ruumishuone muuntuu DJ MALLAn elektronisen äänimaiseman siivittämänä yökerhoksi, jonka päämääränä on jaettu liike, hurmos ja hiki.
Sara Mellerin koollekutsuma The Greatest Performance of My Life venyy puolestaan 8 tuntia kestäväksi improvisoiduksi kabareeksi, jossa lavalle nousevat poikkitaiteellisen esiintyjäryhmän mukana arjen pienet fantasiat, sydänsurut ja ilonaiheet. Täysin improvisoitu ja arvaamaton teos kokoaa yhteen monipuolisen joukon nykyesiintyjiä, jotka antavat esitykselle kaikkensa ja lupaavat elää hetkessä täysin (vasta)rinnoin.
Festivaali huipentuu Saamelaisten totuus- ja sovintokomission kolmipäiväiseen loppuraportin luentaan. Komissio on kuullut lähes 400 saamelaista sekä tilannut 20 asiantuntijoiden laatimaa erillisselvitystä saamelaisille tärkeistä yhteiskunnallisista teemoista. Kansallisteatterista tulee historiallisten tapahtumien päänäyttämö, jossa raportti luetaan ja Suomen eduskuntapuolueet haastetaan sitoutumaan komission tekemiin esityksiin ja suosituksiin.