Baltic Circle -teatterifestivaalin ensimmäinen päivä alkoi uusista kokoontumisrajoituksista kertovalla tiedotustilaisuudella: avajaisviikonlopun yli päästäisiin suunnitellusti, toinen viikonloppu vaatisi järjestelyjä kahden tapahtuman kohdalta. Mitään ei peruta.
Kuukausien tasapainoilu epävarmuuden kanssa sai yhtäkkiä maata alleen ja ensimmäistä kertaa alkoi tuntua siltä, että pieneen juhlaan olisi aihetta.
Ennakkotiedoista poiketen kaksikymmentä vuotta täyttävä Baltic Circle ei kuitenkaan ollut juhlien sankari. Menneiden vuosien muistelu tuntui oudolta ja kipeältäkin. Etäisyys juhlanäyttelyn kuviin tallentuneisiin kosketuksiin, itsevarmuuteen ja huolettomuuteen kouraisi syvältä.
Pääosaan nousivat ne esitykset, jotka saatiin Covid-tilanteesta huolimatta pidettyä, ne hetket kun ihmiset näkivät toisiaan, tekivät hetken jotakin yhdessä, vaihtoivat ja jakoivat kokemuksia.
Jos festivaali jatkaa karnevaalin perinnettä poikkeuksena arjesta, oli se tänä vuonna poikkeus poikkeusajasta. Melkein mahdoton, muttei ihan. Vähän ohuena ja varovaisena lepattivat ilot ja palot tunnistamisesta, oivaltamisesta ja jälleennäkemisestä tänäkin vuonna. Pieniä, ikiomia juhlahetkiä maskin takana.
Kun festivaali keskeytyi ennenaikaisesti, tuli sen haavoittuvaisuus näkyväksi. Festivaali on äärimmilleen latautunut ajanjakso, johon tiivistyy valtava määrä fyysistä ja henkistä työtä, odotuksia, mahdollisuuksia, jännitteitä, mediatilaa, poliittista potentiaalia, nähdyksi tulemista ja kohosteista energiaa.
Taide syntyy näkymättömistä elementeistä: unelmoinnista, maailman ja ilmiöiden jäsentämisestä, rytmistä, sävyistä ja suhteista. Kesken jäädessään työ katkeaa ja jättää jälkeensä hauraan, tyhjän ja tärähtäneen tunnelman. Huolen taiteilijoista ja niistä taiteen mahdollistajista, joiden työ vaatii näkyviä rakenteita tuekseen.
Baltic Circle hiljenee nyt terästääkseen tuntosarvensa. Se alkaa jahdata seuraavia aiheita, energioita, muotoja ja yhteentulemisen mahdollisuuksia, kunnes se on taas hetken valmis kutsumaan kaikki koolle ensi marraskuussa.
Hanna Parry, Baltic Circle -festivaalin taiteellinen johtaja