Näyttely

Sana ”marras” tarkoittaa kuollutta tai kuolevaa ja viittaa vuodenaikaan, jolloin luonto kuihtuu ja henget vaeltavat. Tänä marraskuuna taiteilijoiden ylläpitämä keittiö- ja leipomotila Koekeittiö järjestää kuraattori Katie Lenantonin Marraskahvila (Death Cafe) -näyttelyprojektin. Työpajojen, yhteisötapahtumien, taideteosten ja musiikin kautta yleisö kutsutaan tutkimaan ja juhlistamaan erilaisia tapoja suhtautua kuolemaan, kuolemiseen, suruun ja menetykseen.

Näyttely laajenee marraskuun alusta lähtien leivontatapaamisten, Muamo-saunassa järjestettävän kekrijuhlan, corpse cookie -julkaisun lanseerauksen ja yhteisillallisen myötä. Liity Koekeittiön sähköpostilistalle pysyäksesi ajan tasalla Marraskahvilan ohjelmasta.

Lauantaina 21.11. olet tervetullut piipahtamaan kahville, välipalalle, taiteen pariin ja rupattelemaan. Tarjolla on syötäviä taidekokemuksia, selailtavia kirjoja ja videotaidettta noin 45 minuutin ajan.

Sunnuntaina 22.11. kahvitarjoilu, välipalat, maistelut ja rupattelu jatkuvat.

Noin klo 15 voit osallistua pienoisitkuvirsien kirjoittamisen työpajaan suomalais-karjalaisen taiteilija Mirva Haltian johdolla. Karjalainen itkuvirsiperinne on osa karjalaista suullista perinnettä. Itkuvirret ovat arkinen taito ja samalla pyhä tapa olla yhteydessä tuonpuoleiseen. Oletko itse näiden perinteiden kantaja, vai haluatko ymmärtää, mitä kuka tahansa voi karjalaisesta itkuvirsiperinteestä oppia ja mikä on jätettävä koskematta? Tutustumme työpajassa molempiin näkökulmiin. Opit lisää karjalaisesta itkuvirsiperinteestä ja kirjoitat pienoisitkuvirren, joka ammentaa omasta kulttuuriperinnöstäsi. Ota mukaan kynä ja paperia. Työpajaa ohjataan englanniksi, tukena suomi ja karjala.

Noin klo 16 jaetaan tarina, joka kehottaa meitä sekä unohtamaan että muistamaan yhdessä, samalla kun Meri Linnan gluteeniton voileipäkakkuteos leikataan ja tarjoillaan. Teos tarkastelee muistia tarinoiden säilymisen ja rappeutumisen kautta. Sen innoituksena on Onkalo, Suomen ydinjätteen pitkäaikainen loppusijoituspaikka, joka on tarkoituksella suunniteltu unohdettavaksi tulevien sukupolvien turvallisuuden vuoksi.

Death Cafe on 2000-luvun puolivälissä syntynyt omaehtoinen sosiaalisen toiminnan muoto, jonka tavoitteena on normalisoida kuolemasta puhumista. Kuka tahansa voi järjestää oman versionsa tästä uskonnollisesti sitoutumattomasta kokoontumisesta. Ruoka, juoma ja keskustelu ovat kahviloissa usein keskeisessä roolissa.

Death Cafe -kokoontumisissa osallistujia kannustetaan puhumaan avoimesti, jakamaan kokemuksiaan ja esittämään mieltään askarruttavia kysymyksiä. Tarkoituksena ei ole tarjota terapiaa tai surutukea. Vaikka keskustelua ohjataan hienovaraisesti, tavoitteena on, että ryhmä muodostaa keskustelun yhdessä ilman ennalta määrättyä aihetta tai ohjelmaa.

Tämän Marraskahvilan tarkoituksena on herättää tällaisia keskusteluja musiikin ja taideteosten avulla. Mukana on taiteilijakirjoja, leipäveistoksia, piirustuksia, syötäviä taideteoksia, elokuvia ja videoita, hautauurnia, suruesineitä, voileipäkakkukokeiluja ja tekstiilejä sekä rajoitettu painos corpse cookie -julkaisua.

Tutustu myös aiheeseen liittyvään lukumateriaaliin, kuten Cindy Milsteinin teokseen Rebellious Mourning: The Collected Works of Grief, Angjolie Men teokseen Dying to Meet You: Confessions of a Funeral Director ja Marc Fischerin teokseen Protest Grim Reapers.