Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työ huipentuu historiallisen loppuraportin luentaan itsenäisyyspäiväviikolla.
Totuus- ja sovintokomissio on kuullut lähes 400 saamelaista sekä tilannut 20 asiantuntijoiden laatimaa erillisselvitystä saamelaisille tärkeistä yhteiskunnallisista teemoista, kuten ilmasto-, koulutus-, luterilainen kirkko-, kieli-, militarisaatio-, elinkeino-, kulttuuri-, sekä sosiaali- ja terveyspolitiikasta.
Komissio luovuttaa raporttinsa 4.12. valtioneuvostolle, Kolttien kyläkokoukselle ja Saamelaiskäräjille. Kansallisteatterista tulee historiallisten tapahtumien päänäyttämö, jossa raportti luetaan ja Suomen eduskuntapuolueet haastetaan sitoutumaan komission tekemiin esityksiin ja suosituksiin.
Kolmipäiväinen tapahtuma on osa Baltic Circle- festivaalin koolle kutsumaa Kohti sovintoa -yhteistyötä totuus- ja sovintokomission kanssa. Festivaali on kutsunut taidealan toimijoita työstämään kysymystä siitä, mitä kulttuurinen sovinto saamelaisten kanssa tarkoittaa suomalaisille taidelaitoksille. Miten kansalliset instituutiot voivat ottaa saamelaisten kokemukset huomioon ja uudelleen jäsentää Suomen identiteettiä?
Totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia, selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa ja ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa. Totuus- ja sovintoprosessin pyrkimyksenä on lisätä tietoisuutta saamelaisista Suomen alkuperäiskansana.
Tarkoituksena on myös, että totuus- ja sovintoprosessin tuloksena Suomen valtio kantaa vastuuta ja yhdessä saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja muiden saamelaistoimijoiden kanssa vahvistaa saamelaisten oikeuksien toteutumista Suomessa.
– Ote komission mandaatista