Baltic Circle liittyi tukemaan itsenäisen Osuuskunta Lumimuutoksen Landscape Rewilding -ohjelmaa kesällä 2020. Ennallistamistyön ja teatterifestivaalin välillä yhteistä on vaihtoehtoisten narratiivien punominen, tulevaisuuden kuvittelu sekä tavoite vahvistaa yhteisökulttuuria. Osuuskunta Lumimuutoksen huomio on erityisesti ekosysteemien yhteisössä, Baltic Circlen asiantuntijuus puolestaan ihmisten yhteentuomisessa. Ilmastonmuutos vaatii yhteisöjen välille kiireesti vuoropuhelua ja toimintaa, jonka lähtökohtana on ymmärrys ja kunnioitus. Yhdessä toimijat voivat järjestää uudelleen tapoja ymmärtää todellisuutta ja löytää sille jaettuja muotoja.
Baltic Circle ei usko nopeisiin ratkaisuihin ilmastonmuutoksessa, kuten kompensaatioon tai teatterin digitalisoitumiseen. Lähestymistapa on sen sijaan kokemuksellinen: kokonaisvaltainen ympäristösuhteen ja toimintatapojen muutos. Sen Baltic Circle on aloittanut tutustumalla ensin lähiympäristöönsä, suomalaiseen suohon.
2020 kesä: Festivaali saa kummikohteekseen Ähtärissä, Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Oravasuon sekä siihen kytkeytyneet Siltanevan ja Rasinnevan.
2021 marraskuu: Baltic Circle tuottaa ensimmäisen tapahtuman soille, jossa ympäristö ja suomalainen maankäyttöpolitiikka esiteltiin festivaalivieraille.
2022 syyskuu: Baltic Circle ja Osuuskunta Lumimuutos aloittaa ennallistamistyön talkoovoimin. Ennallistamista talkoovoimin jatkettiin Siltanevalla ja Rasinnevalla myös vuosina 2023 ja 2024.
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC näkee kulttuuri- ja taidealan keskeisenä ilmastonmuutostiedon jalkauttajana, sillä se voi välittää tutkimustietoa ymmärrettävässä muodossa ja tavoittaa laajoja väkimääriä. Baltic Circle toimii tässä hankkeessa esimerkkinä edistyksellisestä toiminnasta, joka luo uutta kulttuuria kestävistä lähtökohdista.
Projektia on rahoittanut Osuuskunta Lumimuutos (2021 alkaen) ja Pohjoismainen kulttuurirahasto (2022)
Villin muutos
Kun kuvittelen suota, upottaa saapas ja hiljenee äänet. Suo hengittää, imee ja vapauttaa kaasuja. Se on koti vedelle ja tuulelle, linnuille, kostean, vihreän, kuultavan, keltaisen, syvän, punaisen sävyille, sammalille, varvuille, tupasvillalle ja perhosille. Suolla kulkeminen on erityistä, painotonta, vetoa ja työntöä ylös ja alas. Suon ilma on erityistä hengittää, on erityistä hengittää suota, suon kanssa.
Landscape Rewilding on mittava soiden ja metsien ennallistamisohjelma, jonka tehtävä on torjua ilmastonmuutoksen vaikutuksia, pysäyttää luonnon monimuotoisuuden kaventuminen sekä ennallistaa valuma-aluepohjaisia vesistöjä. Ohjelman ovat käynnistäneet vuonna 2018 Osuuskunta Lumimuutos, Euroopan investointipankki ja hollantilainen Rewilding Europe.
Landscape Rewildingin toiminta perustuu nopeisiin ja konkreettisiin ennallistamis- ja suojelutoimiin. Ohjelman piiriin ostetaan vapailta markkinoilta mahdollisimman paljon luontoarvojaan menettäneitä soita ja metsiä, joiden annetaan kehittyä uusiksi hiilinieluiksi joko silleenjättäen tai aktiivisin ennallistamistoimin. Syksyyn 2020 mennessä ohjelmaan kuuluu yli tuhat hehtaaria suota ja metsää Suomessa ja Saamenmaalla.
Maan vointi ja omistajuus
Teollinen maankäyttö on ollut Suomen itsenäistymisen jälkeen intensiivistä. Biologisesta suoalasta on hävinnyt lähes 1,7 miljoonaa hehtaaria ja vanhoista metsistä napapiirin eteläpuolella yli 90 %. Rajut maankäyttötoimet, kuten turpeenotto energiatuotantoon, soiden ja metsien ojitus, edelleen kiihtyvä metsätalous sekä vesistöjen saastuminen ovat johtaneet populaatiokatoihin ja luontotyyppien uhanalaistumiseen.
Maankäytöstä päättää maan omistaja. Suomen maa-alasta yli 60 % on yksityisessä omistuksessa, Suomen valtio omistaa noin 30 % ja kunnat, seurakunnat ja yritykset jäljelle jäävät 10 % (Maanmittauslaitos). Saamelaisalueella maiden pääomistaja on valtio. Maan ostaminen suojeluun teollisen maankäytön alta tuntuu tällä hetkellä järeimmältä keinolta varmistaa luonnon monimuotoisuuden säilyminen.
Landscape Rewilding -ohjelman tarkoitus on paitsi ostaa maata suojeluun myös palauttaa maankäytössä vaurioituneiden maa- ja vesialueiden luontoarvoja. Maaperän tila ja sen vaikutukset lähiympäristöön tutkitaan, ja puiden määrä ja laatu sekä, kasvi-, hyönteis-, lintu- ja muut eläinlajit kartoitetaan, ja sen perusteella tehdään ennallistamissuunnitelma. Suunnitelman laatii kohdekohtaisesti asiantuntijoiden ryhmä, johon kuuluu maantieteilijöitä, ekologeja, limnologeja sekä ornitologeja.
Aktiivisia ennallistamistoimia ovat muun muassa ojien tukkiminen, elinympäristöjen rakentaminen lohikalojen poikasille jokiin sekä kosteikkojen rakentaminen turvetuotannosta kärsineille alueille. Lisäksi jokaisen ennallistamiskohteen tuottamien ja nielemien kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin, metaanin ja ilokaasun, taseet mitataan.
Ensimmäisenä huomaan hyönteiset, sitten kurovat heinät, jotka taipuvat pesiksi asettua yli lentäville vesilinnuille, jotka ulosteellaan neutralisoivat happamia vesiä kutsuksi kaloille palata takaisin. Sitten on hetken vehreää ja runsasta, nousee uusia kasveja, löytyy uusia lajeja, värit palaavat, on harvinaisia lintuja (en muista kenenkään nimeä, mutta nokat ja takit painuvat mieleeni). Luonto elpyy, palautuu, korjaa itse itseään. Se ei ole koskaan enää ennallaan vaan uusi, elävä, jonkin aikaa, kunnes jokin taas keikahtaa.
Ennallistaminen jakaa biologien mielipiteitä, sillä luonto villiintyy myös ajan mittaan, kun se jätetään rauhaan. Ennallistamistoimet voivat kuitenkin nopeuttaa luonnon palautumista ja luoda lajeille elinympäristöjä, jotka toimivat turvasatamina intensiivisen maankäytön keskellä. Ehkä me olemme maalle velkaa huolenpitoa.
Baltic Circle Oravasuolla
Baltic Circlen nimikkokohde on Ähtärissä, Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Oravasuo, jonka Osuuskunta Lumimuutos osti suojeluun kesäkuussa 2020 sitä uhkaavalta turvetuotannolta. Noin kolmentoista hehtaarin kokoinen suo valikoitui Baltic Circlen kohteeksi, koska se on kokonsa, saavutettavan sijaintinsa ja luonnontilansa puolesta sopiva helsinkiläisen festivaalin ensimmäiseksi suojelukohteeksi.
Oravasuo on konkreettinen paikka, jonne meidät on kutsuttu. Ajattelen sen Baltic Circlen uutena näyttämönä, jossa jokainen laji saa roolin, jossa hiilinielujen kompleksisuus saa tulla kaikessa vaikeudessaan näkyväksi ja käsiteltäväksi, jossa ei oiota ratkaisuihin vaan hidastetaan edes sen verran, että löytyisi yhteinen sanasto. Haluan oppia malttamaan ja huomaamaan, tekemään tilaa ja tukirakennetta kaikista herkimmille. Ajattelen sitä paikkana, joka opettaa ja josta saa myös voimistua.
Oravasuolla tavataan kuutta erilaista luontotyyppiä, kuten rimpinevaa eli puutonta avosuota, jonka pinnasta yli puolet on upottavaa hetettä, lyhytkorsirämettä, jonka mättäillä kasvaa harvakseen pienehköjä mäntyjä sekä rahkarämettä, jonka sammalikoilla ja mättäiköillä viihtyvät suovarvut, suomuurain, tupasvilla, sarat ja jäkälät. Suolla kasvaa myös uhanalaista kurjenrahkasammalta ja se on monien lintujen elinympäristö.
Oravasuo luokitellaan tällä hetkellä luonnontilaisuusluokkaan 3, mikä tarkoittaa sitä, että suota on ojitettu ja sen luonto on kärsinyt ihmisen toiminnan seurauksena jonkin verran. Luonnontilaisuusasteikon arvo 5 vastaa luonnontilaista ja 0 peruuttamattomasti muuttunutta suota.
Baltic Circle osallistuu Oravasuon ja siihen kytkytyneiden kohteiden suojelu- ja ennallistamistyöhön lahjoittamalla varoja ohjelman toimintaan kohteessa sekä seuraamalla ennallistamistyön etenemisestä ja raportoimalla siitä. Tällä verkkosivulla julkaistaan tarinoita, kuvia ja havaintoja Oravasuosta ja sen asukkaista.
Osuuskunta Lumimuutos
Osuuskunta Lumimuutos on vuonna 2000 perustettu voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tukikohta sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Se on kansainvälinen luontaistalouksien verkosto, jolla on laaja tiedeohjelma ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden saralla. Tiedeohjelman tuloksia on julkaistu esimerkiksi Science-, Ambio-, Biological Reviews-, One Earth-, PNAS- ja BioScience-lehdissä. Osuuskunta Lumimuutos valittiin WWF:n toimesta Suomen parhaaksi ekologiseksi aloitteeksi vuonna 2002 ja se on voittanut työstään kalottialueella ja globaalisti useita ihmisoikeus- ja ympäristöpalkintoja.
Landscape Rewilding -ohjelman kansallisena tiedevastaavana toimii dosentti Tero Mustonen (maantiede, Itä-Suomen yliopisto), joka on sukupolvensa tunnetuimpia ilmastonmuutostutkijoita ja yksi YK:n ilmastonmuutosraportin AR6:n pääkirjoittajista.
Ohjelman monimuotoisuusvastaavana toimii YTM (maantiede) Kaisu Mustonen, joka on ollut mukana lukuisissa arktisen ja boreaalisen alueen sekä Uuden Seelannin luontoelinympäristöjen suojelu- ja ennallistamishankkeissa. Hän on erikoistunut naisten tietoon luonnon monimuotoisuuden kehityksessä ja julkaissut useita vertaisarvioituja julkaisuja sekä monografeja.
Ennallistamisryhmään kuuluu lisäksi laajimmillaan noin kaksikymmentä asiantuntijaa sekä urakoitsijoita.
Teksti: Hanna Parry, Tero Mustonen ja Johanna Salmela
